Ylösnostettuna
pieni käsi koskettaa kattoa ja silmät loistaa. Kyllä nähdään miten hän on isän tyttö. Citymarketin aulassa pieni käsi pyörii kädessäni. Odotetaan isää yksityisvastaanottoa pitämästä, ajokorttinsa polttanut tarvitsee noutajan ja puhelinsoitto on tullut: Viimeinen potilas tulee klo silloin. Levottomuus lisääntyy odotuksen mukana, paljonko ehtii juoda tässä ajassa, missä kunnossa tulee. Tytöt, mennäänkö baariin, onko teillä jano? Katsellaan tavaroita. Kun tulisi joku tuttu ja jäisi juttelemaan ja olisi näkemässä että missä kunnossa. Joskus meidät nähtyään katsoo, mutta kävelee edeltä kaupan puolelle, seisoo poissa olevan kärttyisenä kun tytöt esittävät toiveitaan hedelmätiskillä. Nostaa olutta kärryihin ja ehkä maitoa. Liikkeet ovat katkaistun lyhyitä. Milloin se tapahtui ettei kumpikaan enää istu ostoskärryissä. Sanon tyttöjen nimiä parkkipaikalla matkalla autolle, ovatko he varmasti ihan vieressä. Leena Nylander 2007 |
Liina Keskinen, akvarelli 2000 |
Risto Järvi ja Eero Keskinen (oikealla) ja itsetehdyt lennokit 1950-luvulla Ylihärmässä. |
Ei minun syyni mutta turvattomuuden tunne. Lapsen silmät etsivät surunilon katseen saavuttavat kun otat kädestä kiinni syliin sieltä tipun toisille käsivarsille niiden varaan minäni jäi. Helmi Keskinen 2002 |